Zombeja vai sieniä?

Tämän päivän uusissa TV-sarjoissa, elokuvissa ja videopeleissä on monesti valittu aiheeksi niin sanottu zombie apocalypse, eli vallankumous, tai vastaava tilanne, jossa ihmiskunta on lähes kadotuksen partaalla syystä tai toisesta. Miljoonia, jopa miljardeja ihmisiä on kuollut kulkutautiin, tai sitten kyseiset kuolleet ovatkin "elossa" ja pyörivät ympäriinsä aivoja etsien.
Itse koen tämän idean zombeista ja muista elävistä kuolleista etupäässä viihdyttävänä viihteenä, enkä ole niinkään kuluttanut ajatuksia erilaisille teorioille ja salaliitoille siitä että voisiko näin oikeasti tapahtua ihmiskunnalle. Mutta voisiko ihmiskunta pyyhkiytyä maailmankartalta lähes tulkoon kokonaan samalla tavoin kuin vaikka zombie sarjassa (tai oikeastaan "walkers", sillä ohjelmassa ei tunneta sanaa zombie) The Walking Dead. 


Ensimmäinen ajatus on varmasti että ei tietenkään, mutta yritetäänpä pureutua (see what I did there?) syvemmälle asiaan! Luvassa on tällä kertaa epäselvien sönkötysten lisäksi myös tieteellistä jossittelua tutkimusta!


Perustan tämän scifi-tehtävän videopeliin nimeltä The Last of Us. Vuonna 2013 julkaistu, Naughty Dogin kehittämä toimintaseikkailu-/selviytymiskauhupeli kertoo kahden ihmisen selviytymisestä post-apokalyptisessa Yhdysvalloissa, jossa sieniparasiitin valtaamat mutantit metsästävät ihmiskunnan jäänteitä. 20 vuotta sitten levinneen parasiitin tuloksena osa ihmisistä asuu karanteenivyöhykkeillä, jotka ovat tiukasti armeijan vartioimat. Kehitys on keskeytynyt tai melkeinpä ottanut takapakkia, sillä lähes koko sivilisaatio on tuhoutunut jättäen vain vähän henkiinjääneitä, ainakin Yhdysvalloissa. Luvassa on siis ränsistyneitä, luonnonvaltaamia maisemia ja nuhjuisia ihmisiä.

DUN DUN DUUUUUUUU!!

Jotta en jäisi liikaa jumiin pelin juonesta kertomiseen, mennäänpä suoraan asiaan. Pelissä nämä zombie-sieni-mutantit alkoivat syntyä sieni-infektiosta nimeltä cordyceps, jotka ovat myös oikeastikin olemassa. Ja ne myös toimivat samalla tavalla.  Tämän sienen on todettu toimivan hyönteisten, kuten muurahaisten, kohdalla.
Itiöt tarttuvat muurahaiseen ja ottavat vallan sen hermostosta ja lopuksi myös aivoista.
Muurahainen kuolee ja sen päästä alkaa kasvaa varsi, mikä laskee lisää itiöitä ja näin kierre voi alkaa uudestaan.
Sienen on todettu hävittävän jopa suuria muurahaisyhteiskuntia.
Biologi David Hughes Pensylvanian State Universitystä on tutkinut tämän sienen toimintaa.



Mutta kuinka tämä itiö vaikuttaisi ihmisiin? Sehän toimii vain pienten hyönteisten tasolla!
Monet vakavamuotoiset sairaudet, kuten influenssat ja vaikka AIDS, ovat lähtöisin eläimistä, eläimistä joiden kanssa olemme tekemisissä. Emme onneksi elä suorassa kosketuksessa muurahaisten kanssa, mutta muut eläimet elävät. Ehkä ei ole (kovin) kaukaa haettua, että tällainen parasiitti voi ajan kuluessa adaptoitua ihmisen biologiaan ja näin myös vaikuttaa meihin.



Kuinka kauan siihen menisi, että tällainen mahdollinen parasiittisairaus leviäisi Yhdysvalloista muualle maailmaan? Olemme paljon maasta toiseen liikkuvia nisäkkäitä ja nykypäivänä esimerkiksi lento New Yorkista Saksaan kestää vain noin 8 tuntia. Laskelmien mukaan 60 päivässä sairaus ehtisi levitä lähes tulkoon maailman joka kolkkaan.

Yhdysvalloilla on kuitenkin suuret toimenpiteet tällaisia mahdollisia tauteja vastaan, niin kuin monilla muillakin suurilla valtioilla. Tätä hehtaarin pituista perustelua sille, että sienet ovat vihollinen, voisi vastustaa myös väitteellä että miten muurahaisen pieniin ja yksinkertaisiin aivoihin vaikuttava parasiitti voisi mitenkään uhata ihmisen aivoja ja hermostoa?

Todennäköisesti The Last of Us- tai mikään muukaan vastaava The Walking Dead-tilanne ei olisi koskaan totta, mutta eikö silti olisi mielenkiintoista kuvitella että mitä jos sittenkin? Siksihän Scifi onkin mielenkiintoinen aihe. Mitä jos voisimme matkustaa ajassa? Mitä jos koneet valtaisivat maailman? Mitä jos alienit hyökkäävät? Mitä jos ensi viikolla naapurisi näyttääkin tältä?

Tieteellistä tutkimusta

Tällä kertaa tutustuimme johonkin valitsemaamme tieteelliseen tutkimukseen. Itse valitsin tutkimuksen ihmisen hajuaistista. Vaikka tutkimuksesta ei löytynyt kovin laajaa tietoa, päätin silti kirjoitella juttuja tästä aiheesta, sillä itse kiinnostuin ja hämmästyin tästä.

~

Ihmisen hajuaistia on aina aliarvioitu, mutta nyt tutkimuksen tuloksena on laksettu että ihminen voi haistaa jopa biljoona erilaista tuoksuärsykettä. Tämä siis tarkoittaa sitä että ihminen erottaa paljon enenmmän hajuja kuin äänejä ja värejä.

Caroline Bushdid  rakensi yhdistelmätuoksuja yhdistelemällä eri tavoin 128:aa erilaista hajumolekyyliä. Tutkijat mittasivat kuinka paljon hajujen täytyy erota toisistaan jotta koehenkilö havaitsisi eron tuoksussa antamalla koehenkilöille monen kymmenen hajumolekyylin tuoksuja. Yhteensä he vertailivat yli 200:a tuoksua.
Osa tuoksuista oli lähes tulkoon samanlaisia, sisältäen 90 prosenttia samoja molekyylejä.
Näiden tulosten mukaan tutkijat laskivat kuinka paljon ihminen voi haistaa ja tunnistaa eri hajuärsykkeitä, päästen yli biljoonan tulokseen.

~

Lukiessani tulin kyllä enemmän ja enemmän kriittiseksi tätä tutkimusta kohtaan, sillä siitä ei tahtonut löytyä muuta tietoa kuin tämä artikkeli Tiede-lehdestä, joka puolestaan tarjoaa linkkiä tähän hyvin lyhyeeseen pätkään mikä on suurinpiirtein suoraan suomennettu Tiede-lehteen. Vähän tuntuu että tämä tutkimus ei tainnut olla kovinkaan tieteellinen, mutta minkäs sille mahtaa, ainakin olin kriittinen.

Ihmiskunnan suurimmat uhat TOP 3

Tällä kertaa onkin vuorossa erittäin hulvaton aihe: mitkä mahdolliset uhat voisivat pyyhkiä ihmiskunnan olemattomiin? Erilaisia uhkia riittäisi varmastikin vaikka kuinka paljon listattavaksi, mutta kirjailen tähän kolme mielestäni mahdollista uhkaa ja joitakin keinoja joilla uhkia voisi estää tai edes minimoida. Enjoy!


3) Ydinaseet/ydinsota
Lukemieni juttujeni mukaan maailmassa on noin 17 000 ydinasetta, joista suurin osa kuuluu itänaapurillemme ja USA:lle. Pienemmistäkin maista ydinaseita löytyy, ja sodan sattuessa voi olla mahdollista että jopa satoja miljoonia ihmisiä kuolee välittömästi tai ainakin myöhemmin säteilyyn ja muihin tästä aiheutuviin seurauksiin.

Tätä voitaisiin mahdollisesti välttää sillä, että pyritään estämään konflikteja maiden välillä ja maiden ydinaseiden valmistamista rajoitettaisiin entistä enemmän. Ydinsodan uhka ei tosin ole enää niin suuri uhka kuin ennen, ja joidenkin lähteiden mukaan mahdollisuus ydinsotaan on vain noin 1%.




2) Pandemia
 Ihmiskunta on jo historiassaan kokenut monia tuhoisia pandemioita, kuten mustan surman, espanjantaudin ja koleran. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit voivat kasvaa suureksi uhaksi. Esimerkiksi rutto voisi periaatteessa ilmestyä uudestaan, jos se muuttuisi antibiooteille vastustuskykyiseksi. Jonkin sortin influenssapandemiakin on mahdollinen. Etenkin runsas matkustelu kasvattavat suuren pandemian riskiä entisestään. Ja voi olla että tulevaisuudessa sotien varalta kehitellään joitakin helposti tarttuvia ja tappavia taudinaiheuttajia. (ehkä tosin vähän kaukaa haettua?)

Johonkin pandemiaan valmistautuminen on aika hankalaa etukäteen. Tätä uhkaa voi kuitenkin minimoida rokotuksilla taudin ilmetessä, mutta sekin on helpommin sanottu kuin tehty



 1)Ympäristökatastrofit
Tämä uhka ei välttämättä pyyhkisi koko ihmiskuntaa maan kamaralta, mutta se on varmaankin ihan varteenotettava uhka. Liitän näihin ympäristökatastrofeihin kaiken jäätiköiden sulamisesta, supertulivuoren purkautumisesta aina ekosysteemin kaatumiseen. Supertulivuorista puheen ollen, Yellowstonen tulivuori on tätä nykyä uinuva mutta sen on spekuloitu olevan erittäin uhkaava ihmiskunnalle jos se purkautuu.

Tällaisessa tilanteessa purkaus tuhoaa ympäristöä vuoren ympärillä ja suuri savupilvi voi peittää taivaan pitkäksikin ajaksi, joka voi johtaa laajaan sukupuuttoaaltoon mm. kasvien yhteyttämisen lakkaamisen ja ravintoketjujen romahtamisen takia. Tulivuoren purkausta on lähestulkoon mahdoton estää tai minimoida, ja mahdollisuus supertulivuoren purkautumiseen on noin 5 kertaa enemmän kuin asteroidin isku Maahan.




Ja tässä oli minun ihmiskunnan suurimmat uhat top3!

Onko maailmassa ominaisuuksia?

Otsikossa onkin jo tämän kerran pohdinnan aihe. Onko maailmassa ominaisuuksia, vaiko ovatko "ominaisuudet" vain asioita joita voimme kielen kanssa käyttää olioiden luokitteluun? Voiko olio olla ilman ominaisuuksia?
Jälleen kerran voit nauttia tästä epämääräisestä pohdintojen kirjaamista!

Nopeasti ajateltuna olisi outoa sanoa, että maailmassa ei ole ominaisuuksia. Voimme nimetä lähes loputtomasti erilaisia ominaisuuksia ympäröivästä maailmasta. Ominaisuudet eivät voi kuitenkaan olla ilman oliota, ainakaan tässä samassa konkreettisessa aistimaailmassa. Ominaisuuksien ideat ovat abstraktissa ideamaailmassa, jolloin ominaisuudet toteuttavat ideaansa täällä aistimaailmassa.

     Neulatyynyteoriaa ja kimpputeoriaa vertaillessa tuntuu mukavammalta idealta, että oliot ovat vain ominaisuuksien kimppuja. Tällöin olio ei siis voi olla ilman ominaisuuksia, ja yksittäinen ominaisuus ei välttämättä ole olio, sillä yksi ei voi olla kimppu. Jos kaikki ominaisuudet poistetaan, mitään ei jää jäljelle. Voimmeko edes nimetä yhtään olioita, joilla ei olisi ominaisuuksia? Tähänkin teoriaan tosin liittyy ongelmia.

Eli yksittäiset ominaisuudet olisivat ideamaailmassa ja ne toteutuisivat aistimaailmassa. Erilaisilla olioilla on erilaiset ominaisuusyhdistelmät, mutta ne myös jakavat ominaisuuksia. Esimerkiksi lyijykynä ja mustekynä jakavat monia samoja ominaisuuksia, mutta niillä on ainakin yksi ratkaiseva ominaisuus, eli primaarinen ominaisuus.

    Tässä esimerkissä mustekynän primaarinen ominaisuus on siis se, että siitä lähtee kirjoittaessa mustetta. (ehkä maailman huonoin esimerkki) Se voi olla mustekynä, vaikka sen muut ominaisuudet muuttuisivat joiksikin toisiksi. Mustekynä voi olla vaikka kymmenen kiloa painava ja kolmion muotoinen, mutta jos primaarinen ominaisuus ei muutu, se on periaatteessa vain ehkä oudoin mustekynä ikinä. 

    Toisen teorian, neulatyynyteorian, mukaan oliot ovat myös ominaisuuksien ryppäitä, mutta niillä on myös jonkin sortin ydin johon ominaisuudet kiinnittyvät. Ominaisuudet siis kiinnittyvät olion ytimeen antaen sille ominaisuudet, ja olio voi myös olla ilman ominaisuuksia. Mutta tässä on hieman ongelmallista se, että millainen on olio ilman ominaisuuksia? Mikä on se ydin, johon ominaisuudet kiinnittyvät? Onko kaikilla maailman olioilla sama ydin, jolloin kiinnittyvät ominaisuudet määräävät sen tarkoituksen?

Summa summarum:
Olioiden ominaisuudet toteutuvat aistimaailmassa, ominaisuudet voivat olla itsenäisiä vain ideamaailmassa. (tässä kohtaa on varmaan jokin erittäin tärkeä seikka jota en ole ottanut huomioon, ja se kumoaisi kaikki perusteluni)
Olioilla on primaariominaisuus, mikä määrittää olion tarkoituksen.
Tästä tekstistä on kyllä aika hankala sanoa, että mitä ajatusmaailmaa tämä edustaa.
Katselin tältä sivulta erilaisia näkökulmia ja näyttää siltä, että omat pohdinnat ovat jotakin sekasikiöitä...
Eli siis otsikon kysymykseen vastaten: maailmassa on ominaisuuksia olioiden kautta. (pöytä on valkoinen, korkea ja kova) Nämä ominaisuudet eivät voi kuitenkaan olla itsenäisesti, sillä esimerkiksi kovuutta ei voi olla ilman oliota. Yksittäiset ominaisuudet ovat ideamaailmassa.

Tekoäly

Tällä kertaa sarjassa Ella pohtii juttuja pohditaan tekoälyyn liittyviä kysymyksiä: JOS ajattelu on vain materiaa, niin voiko tietokone ajatella? Voiko koneella olla tietoisuus? Mitä tekoälystä seuraisi?

Jos ajattelu olisi vain materiaa, silloinhan täydellisen tekoälyn luominen olisi mahdollista. Meidän ajattelumme olisi siis pohjimmiltaan materiaa, joka johtuu aivojen hermoimpulsseista. Tällöinhän ihmiset voisivat luoda koneita, joilla on kyky ajatella ja suoriutua samoista tehtävistä kuin ihmisetkin.
Teknologia kehittyy kaiken aikaa, joten se saattaa olla vain ajan kysymys.           
Ajatus ajattelevista ja itsenäisesti toimivista koneista saattaa tuntua vielä todella Sci-Fi-mieliseltä ajattelulta, mutta kun katsoo ajassa taaksepäin, elämme nykyään sellaisessa maailmassa, joka luotiin vanhoihin Sci-Fi- elokuviin. Esimerkiksi kännyköitä, ympäriinsä kannettavia puhelimia, ei pystytty edes kuvittelemaan. Mielestäni on siis erittäin todennäköistä että jonakin päivänä, eikä edes välttämättä kovin pitkän ajan päästä, pystymme luomaan koneita joilla on oma tietoisuus. En kyllä tiedä miten se käytännössä tapahtuisi, mutta oh well.
    Koneiden tietoisuus tosin toisi ihmiskunnan monien uusien ongelmien ja kysymysten äärelle. Jos koneet voivat ajatella ja periaatteessa toimia kuin ihminen, varmasti tullaan nostamaan kissa pöydälle siitä, onko näillä koneilla samat oikeudet ja vapaudet kuin muilla ihmisilläkin. Onko heillä oppivelvollisuus? Saavatko he äänestää ollessaan täysi-ikäisiä? Varmaankin käsitteillä olisi myös jonkin sortin avioliittolaki.



Ja pyydän anteeksi lyhyttä tekstiä tällä haiku-runolla:
saattaa jatkua
tuskin kuitenkaan koskaan
tyhmyyskin vaivaa

Theseuksen laiva-pohdintoja

Ongelma on seuraava: Theseuksen laiva lähtee satamasta. Matkan aikana kaikki sen osat vaihdetaan yksi kerrallaan. Kysymys siis kuuluu: onko laiva sama laiva kuin mikä se oli kun se lähti satamasta? Onko se sama, vaikka kaikki sen osat vaihdettiin uusiin? Jos laiva ei ole enää sama, minne se vanha meni ja milloin se lakkasi olemasta Theseuksen laiva?

Tästä voit lukea sekavat pohdintani ja epämääräiset perusteluni, enjoy!



Omasta näkövinkkelistä katsottuna laiva pysyy samana, vaikka sen kaikki osat vaihdettaisiinkin yksi kerrallaan. Oikeastaan se pysyisi samana vaikka kaikki osat vaihdettaisiin kerralla. Tämä johtuu siitä, että tällä laivalla on jokin idea ja tarkoitus.
Se on Theseuksen laiva, ja se idea siitä ei muutu vaikka laivan kaikki osat vaihdettaisiinkin uusiin osiin. Laiva ei lakkaa olemasta sama, vaan pysyy samana, sillä laivalla on idea mikä kestää.
Rakennusaineet (tässä varmaankin puu) voivat lahota ja kulua, jolloin ne tulee uusia. Nämä rakennusaineet toteuttavat idean joksikin materiaksi, mutta niitä vaihdettaessa idea ei muutu miksikään.
     Tarinaa aletaan vielä mutkistaa: kun Theseuksen laivan osat vaihdetaan, vanhoista osista rakennetaan uusi laiva. Onko uusi, vanhoista osista rakennettu laiva sama Theseuksen laiva vaiko jokin toinen?
Uudella laivalla ei ole sitä samaa ideaa mikä Theseuksen laivalla on.
Uusi laiva todennäköisesti kuuluu jollekulle, mutta se ei tee siitä samaa laivaa.
Tätä voisi periaatteessa verrata siihen, kun Pentti vie kasan oman vanhan laitteensa osia kierrätyskeskukseen, josta joku toinen hakee ne ja rakentaa niistä uuden laitteen, niin onko vanhoista osista rakennettu laite vielä Pentin?
Ei, sillä laitteen idea muuttui silloin kun Pentti päätti purkaa laitteensa ja viedä sen pois.
Eli tässä esimerkissä meillä on siis kaksi laivaa, mutta ne eivät ole samoja  vaikka uudessa laivassa onkin Theseuksen laivan osat.
    Samassa Wikipedia-artikkelissa oli teksti Kiotossa sijaitsevasta Kinkaku-ji-temppelistä, joka on rakennettu samalle paikalle uudestaan monia kertoja uusista rakennusaineista. Paikalliset silti pitävät sitä alkuperäisenä huolimatta siitä että se on rakennettu monesti uudestaan.
Tässä pätee mielestäni sama asia: temppelillä on jokin tärkeä tarkoitus ja merkitys, eikä sen uudestaan rakentaminen muuta sitä.
    Tästä selostuksesta voi siis (ehkä) löytää punaisen langan: jollakin materialla, oli se sitten laiva tai temppeli, on jokin idea jota ei voi muuttaa muuttamalla sen ulkonäköä.